Lukio-opiskelu - millaista se sitten on?
On taas se aika vuodesta, kun yhdeksäsluokkalaiset valmistautuvat kevään yhteishakuun. Kun itse hain viime vuonna lukioon, minulla oli monia eri ajatuksia ja kysymyksiä päässä, joihin en kaikkiin edes saanut vastausta. Siispä ajattelin koota tähän erilaisia vinkkejä, tietoa ja ylipäätään kaikkea mistä voi olla hyötyä tuleville lukiolaisille.
Huomautan sen verran, että nämä ovat minun omia ajatuksiani ja näkökulmia. Olen ollut lukiossa vasta elokuusta lähtien, joten minullekin kaikki on vielä melko uutta.
Photo by Pexels |
1. Pitkistä päivistä selviää
Lukiossa pisimmät päiväni ovat olleet kahdeksasta neljään. Vaikka se voi kuulostaa hurjalta, ei se loppujen lopuksi ole. Tunnit kestävät 75 minuuttia ja ainakin itse koen, että aika menee paljon nopeammin kuin yläkoulussa. Ehkä tunneilla ehditään paremmin perehtyä asiaan, kun on vartti enemmän kuin enne ja siksi aikakin menee niin nopeasti. Jos kahdeksan tuntiseen päivään sisältyy esimerkiksi liikuntaa, helpottaa se huomattavasti lukuaineiden rinnalla. Silloin pitkäkin päivä tuntuu melko lyhyeltä.
2. Koeviikot on ihan ok
Ne eivät ole aina niin kamala asia kuin millaisen käsityksen siitä on voinut saada. Kun tunneilla keskittyy ja kertaa opitut asiat kotona, on kokeeseen kertaaminen huomattavasti helpompaa. Kaikki kokeet eivät välttämättä ole koeviikolla, vaan esim. välikokeita tai pieniä sanakokeita saattaa olla milloin vain jakson aikana. Joissakin aineissa, kuten liikunassa ei edes ole kokeita. Sellaiset aineet on viisasta sijoitella eri jaksoihin, niin koeviikotkin ovat helpompia. Näissä asioissa ei kuitenkaan tarvitse yksin päätä vaivata, sillä opot ovat juuri tälläisiä varten auttamassa!
3. Oma lukujärjestys
Lukiossa lukujärjestykset ja jaksot suunnitellaan itse, kuten aiemmassa kohdassa hieman mainitsinkin. Silloin saa itse päättää haluaako tulla kouluun kahdeksaan ja päästä aiemmin koulusta vai tykkääkö nukkua pidempään ja päästä vasta myöhempään. Alkuun voi kuullostaa hankalalta, että miten sitä nyt osaa itselleen hyvän lukkarin tehdä tai luoda hyvät jaksot, jotka eivät ole liian rankkoja. Huoli ja murheet pois - opo auttaa näissäkin asioissa!
4. Luokaton lukio
Niin kuin olet saattanut kuulla, lukiossa ei enää nykyään ole luokkia. Sen sijaan opiskelu tapahtuu kurssimuotoisesti. Asia voi ensin olla hieman hankala hahmottaa, mutta siihen tottuu melko nopeasti, kun pääsee käytännössä sitä kokeilemaan. Ideana on siis, että lukiossa tulee olla käytynä 75 kurssia, ennen kuin saa lukiotodistuksen. Pakollisia kursseja on korkeintaan 51. Määrä riippuu siitä, opiskeletko pitkää vai lyhyttä matikkaa. Loput kurssit ovat vapaasti valittavissa. Ensimmäisenä vuonna pyritään käymään lähinnä pakollisia kursseja, joten nämä omavalintaiset jäävät enemmän toisella tai kolmannelle vuodelle.
3. Oma lukujärjestys
Lukiossa lukujärjestykset ja jaksot suunnitellaan itse, kuten aiemmassa kohdassa hieman mainitsinkin. Silloin saa itse päättää haluaako tulla kouluun kahdeksaan ja päästä aiemmin koulusta vai tykkääkö nukkua pidempään ja päästä vasta myöhempään. Alkuun voi kuullostaa hankalalta, että miten sitä nyt osaa itselleen hyvän lukkarin tehdä tai luoda hyvät jaksot, jotka eivät ole liian rankkoja. Huoli ja murheet pois - opo auttaa näissäkin asioissa!
4. Luokaton lukio
Niin kuin olet saattanut kuulla, lukiossa ei enää nykyään ole luokkia. Sen sijaan opiskelu tapahtuu kurssimuotoisesti. Asia voi ensin olla hieman hankala hahmottaa, mutta siihen tottuu melko nopeasti, kun pääsee käytännössä sitä kokeilemaan. Ideana on siis, että lukiossa tulee olla käytynä 75 kurssia, ennen kuin saa lukiotodistuksen. Pakollisia kursseja on korkeintaan 51. Määrä riippuu siitä, opiskeletko pitkää vai lyhyttä matikkaa. Loput kurssit ovat vapaasti valittavissa. Ensimmäisenä vuonna pyritään käymään lähinnä pakollisia kursseja, joten nämä omavalintaiset jäävät enemmän toisella tai kolmannelle vuodelle.
5. Lukiosta ei ole kiire pois
Perinteisen kolmen vuoden opiskeluajan rinnalla ovat kolme ja puoli sekä neljä vuotta yleistyneet huimasti. Itse aion suorittaa lukion kolmeen ja puoleen vuoteen, joten lukujärjestyksestäni saattaa löytyä esim. yhdentoista aamuja ja vain yksi neljän päivä. Suurin syyni ajan pidentämiseen oli lähinnä pitkä välimatka kouluun, jonka vuoksi koulumatkani kestävät päivässä yhteensä 2 tuntia. Haluan myös keskittyä aineisiin, jotka mahdollisesti kirjoitan.
6. Lukiossa tutustuu uusiin ihmisiin
Tiedän omasta kokemuksesta, että monelle uuteen kouluun siirtyminen on jännittävää, ehkä jopa pelottavaa. Olin itse samassa tilanteessa, kun lukio oli alkamassa. Kukaan kaverini ei ollut tulossa samaan kouluun, joten suurin huoleeni oli, että löydänkö uusia kavereita vai vietänkö koko opiskeluni yksin. Nyt voin vakaasti vakuuttaa, että en epäile enää olevani yksinäinen. Olen löytänyt omasta ryhmästäni sekä myös eri kursseilta paljon kavereita, joiden kanssa on mukava käydä lukio loppuun.
6. Vastuu kasvaa, mutta myös vapauskin
Lukiossa opettajat eivät enää kyttää perään ja vahdi, että kaikki on tehty. On opittava aikatauluttamaan omaa vapaa-aikaa ja mietittävä paljonko aikaa tarvitsee äikän esseeseen ja milloin voi nähdä kavereita. Myös tunneille mentäessä pitää olla tarkka missä luokassa ja milloin se alkaa. Kellot eivät soita tunneille, vaan on oltava itse tarkkana. Viimeistään silloin voi tajuta tuntien alkaneen kun käytävät ja aula tyhjentyvät oppilaista, mutta silloin saattaa olla jo myöhässä.
Mutta koska kukaan ei vahdi (paitsi ehkä vanhempasi), voit itse päättää milloin teet mitkäkin asiat. Läksyjä ei edes välttämättä tarkasteta niin huolella eikä niistä pidetä kirjaa, että kuka on tehnyt ja kuka ei. Haluan kuitenkin painoittaa, että ne on hyvä tehdä aina, sillä se helpottaa kokeisiin kertausta.
7. Sähköinen oppimisympäristö, uhka vai mahdollisuus?
Viimeisten vuosien sähköinen oppiminen on tullut yleisemmäksi ja siitä on ollut paljon puhetta, että onko se hyvä vai ei. Omasta näkökulmastani se ei ole niin paha asia. Tottakai joillekin tietokoneen hankkiminen voi olla iso sijoitus ja jotkut tykkäävät opiskella enemmän paperisesta kirjasta kuin ruudulta. Itse kuulun tähän jälkimmäiseen, mutta onneksi digitaalisuus ei ole kaikissa aineissa pakollista. Usein saa itse valita haluaako sähköisen vai fyysisen kirjan. On tässä sekin hyvä asia, että kun oppimateriaali löytyy netistä, ei kouluun tarvitse raahata viittä kirjaa joka päivä.
Minulla olisi ollut niin paljon muutakin kerrottavaa. Tähän ajattelin sisällyttää kuitenkin vain näitä tärkeimpiä kohtia.
Toivon, että tästä postauksesta on hyötyä tuleville lukiolaisille. Tärkeimpänä vinkkinä haluan sanoa, että älkää stressatko liikaa ennen lukiota ja sitten myöhemmin itse lukiossa. Itselläni meni viime kesäloman loppu osittain hukkaan, kun mietin vain uutta koulua. Mutta kaikki on mennyt hyvin tähän asti.
Minulta saa kysyä kommenteissa kysymyksiä liittyen lukioon tai ihan mihin vain. Vastaan oikein mielelläni. Kannattaa pitää mielessä, että opot ovat koulussa oppilaiden auttamiseksi ja heiltäkin saa aina neuvoa.
Aion tehdä myös postauksen, jossa kerron tavallisesta lukiopäivästäni. Se tulee sitten vasta joululoman jälkeen.
Nyt haluan toivottaa kaikille erittäin hyvää joululomaa sekä tsemppiä opiskeluun!
Omaa ajan käyttöä on hyvä oppia hallitsemaan, että opinnoille jää riittävästi aikaa. Photo by pixabay |
Minulla olisi ollut niin paljon muutakin kerrottavaa. Tähän ajattelin sisällyttää kuitenkin vain näitä tärkeimpiä kohtia.
Toivon, että tästä postauksesta on hyötyä tuleville lukiolaisille. Tärkeimpänä vinkkinä haluan sanoa, että älkää stressatko liikaa ennen lukiota ja sitten myöhemmin itse lukiossa. Itselläni meni viime kesäloman loppu osittain hukkaan, kun mietin vain uutta koulua. Mutta kaikki on mennyt hyvin tähän asti.
Minulta saa kysyä kommenteissa kysymyksiä liittyen lukioon tai ihan mihin vain. Vastaan oikein mielelläni. Kannattaa pitää mielessä, että opot ovat koulussa oppilaiden auttamiseksi ja heiltäkin saa aina neuvoa.
Aion tehdä myös postauksen, jossa kerron tavallisesta lukiopäivästäni. Se tulee sitten vasta joululoman jälkeen.
Nyt haluan toivottaa kaikille erittäin hyvää joululomaa sekä tsemppiä opiskeluun!
Kommentit
Lähetä kommentti